Pebble Time arkikäytössä kuudetta vuotta


< Blogin etusivulle

Tilasin Pebble Time -älykellon keväällä 2016 ja se saapui vapun tienoilla. Pebble on ollut siitä lähtien päivittäisessä käytössä, ja ostos on osoittautunut erittäin onnistuneeksi. Tässä blogikirjoituksessa kerron viisivuotispäivämme kunniaksi, mitä Pebblelleni nykyään kuuluu ja miksi en ole päivittänyt tuoreempaan älykelloon.

Pebble Time ulkona Mitä aurinkoisempaa, sen parempi. Pebblessä on kyllä taustavalo, mutta valoisassa ympäristössä sitä ei tarvitse.

Mikä toimii yhä

Ilmoitukset toimivat ongelmitta

Listassa itselleni tärkeimmät ominaisuudet on lihavoitu. Tärinähälytys on huikea ja aktiivisessa käytössä oleva toiminto. Minä herään, muut eivät 🙂 Kello tärisee myös puheluista, jolloin huomaan, kun joku soittaa minulle, vaikka puhelimen äänet ovat pois päältä (kuten ne minulla lähes aina ovat). Ilmoituksien lukeminen ja joskus jopa niihin vastaaminen kellosta on paitsi siistiä, myös hyödyllistä.

Pebblen sovelluksesta näkee uni- ja aktiivisuustietoja Pebblen alkuperäinen puhelinsovellus näyttää tietoja aktiivisuudesta ja unesta.

Mikä ei ole enää ennallaan

Sanomattakin on selvää, ettei päivittäisessä käytössä olevan laitteen akku ole viiden vuoden jälkeen uudenveroinen. Nykyään akku kestää pari kolme päivää, kun uutena akku kesti helposti neljä päivää tai pidempäänkin. Mielestäni akku kestää edelleen hyvin, sillä Pebbleä ei tarvitse ladata läheskään joka päivä. Kello on myös helppo laittaa lataukseen esimerkiksi saunomisen ajaksi.

Käytön jälkiä on tullut vuosien varrella, mutta en ole mitenkään erityisesti varonut kelloa. Nämä kuuluvat elämään eivätkä haittaa minua varsinkaan kun kellolla on jo ikää.

Jossain vaiheessa Pebble ei enää näyttänyt soittajan nimeä puhelun yhteydessä (oletettavasti muutos Androidissa), mutta yleensä vastaan puheluun soittajasta riippumatta, kunhan tilanne sen sallii. Joudun siis joka tapauksessa kaivamaan puhelimen esille, ja oleellisin tieto, eli että joku soittaa, löytyy ranteesta.

Mikä on rikki

Pebble Time metallisella rannekkeella Olen käyttänyt lähinnä kuvassa olevaa metallista sekä muissa kuvissa näkyvää laivastonsinistä, kankaista ranneketta alkuperäisen rikkouduttua.

Laitteen kunto

Yleisesti ottaen pidän laitteistani hyvää huolta, mutta en kuitenkaan ole ollut mitenkään erityisen varovainen Pebblen suhteen. Olen ajatellut, että kyseessä on kuitenkin käyttöesine – jos naarmuja tulee, niin sitten tulee. Ja kuten kuvistakin näkyy, niitä on tullut jonkin verran. Muuten kello on edelleen priimakunnossa, eikä vikoja ole, ellei ota huomioon alkuperäisen rannekeen rikkoutumista. Uusilla rannekkeilla saa muutettua kellon ulkonäköä ja niitä on helppo vaihtaa.

Pebble Time on vedenkestävä ja olen monesti pitänyt kelloa kädessäni esimerkiksi uidessani. Nykyään olen kuitenkin varmuuden vuoksi välttänyt kellon turhaa upottamista, koska jos vedenpitävyys olisi kuitenkin kärsinyt, mahdollisuudet saada laite korjattua tai ostettua vastaava tilalle kohtuuhintaan ovat pienet.

Miksi Pebble Time on edelleen käytössä

Se tekee hyvin kaiken, mitä älykellolta odotan.

Vielä ei ole tullut vastaan mitään erityisen kiinostavaa älykelloa, johon päivittäisin mielelläni. Pebblessä hyvää on myös kyljistä löytyvät neljä nappia, joilla käyttö sujuu näppärästi. En ole täysin vakuuttunut siitä, että pikkuruiset kosketusnäytöt toimivat yhtä sulavasti. Nappeja voi myös hyvin käyttää hanskat kädessä. Lisäksi Pebblen näyttö on aina päällä, joten näyttö on luettavissa rannetta ravistamatta.

Ilmoitus juoksun jälkeen Vaikkei Pebble Time ole urheilukello, se näyttää kävelyn ja juoksun jälkeen suurpiirteistä tietoa lenkistä.

Haluaisinko uuden älykellon

En oikeastaan. Olen Pebbleen oikein tyytyväinen. Se ei ole älykelloksi liian älykäs ja sitä on helppo käyttää. Monet nykyisin myynnissä olevista älykelloista ovat melko kalliita. Monet laitteet keskittyvät urheiluominaisuuksiin, mikä ei välttämättä ole pelkästään huono asia, mutta pidän enemmän äly- kuin urheilukellolähestymistavasta. Vaikka Pebblessä on askelten ja unen seuranta, on se mielestäni suunniteltu olemaan ensisijaisesti älykello. Nämä terveysominaisuudet ovatkin käytännössä enemmän suuntaa-antavia, esimerkiksi jos päivän aikana ei tule paljoa askelia, mutta pyöräilen paljon, Pebble kehottaa minua olemaan aktiivisempi seuraavana päivänä. Nykyään pidän Oura-sormusta, joka mittaa unta ja aktiivisuutta paljon Pebbleä tarkemmin, minkä vuoksi mainittu pyöräily laskettaisiin päivän aktiivisuustavoitteeseen. Ouran takia en myöskään koe tällä hetkellä tarvitsevani erikseen hyvillä terveysominaisuuksilla varustettua äly- tai urheilukelloa.

Pebblen näyttö on aina päällä, mikä on mielestäni käytettävyyden kannalta merkittävä etu moniin nykyisiin älykelloihin verrattuna – kellon tärkein tehtävä on näyttää aikaa.

Nykyisissä kelloissa mietityttää myös kerätyn datan määrä. Monista löytyy mikrofoni ja sykemittari, ja ne mittaavat unta ja aktiivisuutta. Tutkimuksen mukaan jopa laitteen kiihtyvyydestä voidaan päätellä monia asioita. Miten dataani käytetään? Luotanko laitteen valmistajaan ja siihen, etteivät tiedot päädy ulkopuolisille? Vaikka samat ongelmat koskettavat monia käytössäni olevia laitteita, kuten Pebbleä, Ouraa ja puhelinta, pidän Pebblessä siitä, ettei se ole liian älykäs.

InfiniTime ja Watchy vaikuttavat mielenkiintoisilta vaihtoehdoilta Pebblelle. Ne ovat uusia, edullisia, yksinkertaisia ja monella tavoin Pebblen oloisia. Myös Fitbitillä on mielenkiintoisia kelloja, mutta ne ovat melko kalliita, minkä lisäksi Google omistaa Fitbitin.

Kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri Pebblen kanssa

Puolisoni käytti tyytyväisenä Pebble Time Steel -älykelloa vuosia, kunnes tärinämoottori hajosi. Silloin tärkeimmät ominaisuudet eivät enää toimi: kelloa ei voi käyttää herättämiseen, eikä puheluista ja ilmoituksista saa tietää kelloa katsomatta.

Kaverillani Ilari Kuoppalalla on ollut kaksi Pebbleä. Aikanaan hän innoitti minuakin ostamaan Pebblen. Ilarin alkuperäisessä Pebblessä oli ongelmia näytön kanssa, ja Pebble 2 -kellon nappi hajosi. Hänellä on kuitenkin 3D-tulostettu varaosa, jonka avulla nappiongelman voi ratkaista.

Tarina kerrasta, kun luulin Pebbleni hylänneen minut

Olin kerran talvella siemailemassa glögiä Porvoossa mukavalla terassilla. Kelloa katsoessani huomasin, ettei taustavalo mene päälle tavalliseen tapaan kättä heilauttamalla. Kummallista, ajattelin, ja kokeilin painaa nappeja, jolloin valon pitäisi myös syttyä, mutta taustavalo ei syty vieläkään. Ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli, kun asetuksetkin näyttivät olevan kunnossa.

Huomasin kuitenkin, että terassilla oli käytössä infrapunalämmittimet, joten vaikka paikka oli mielestäni hämärä, Pebble näki asian toisin, eikä pitänyt tarpeellisena taustavalon sytyttämistä. Helpotuin, kun ymmärsin, ettei Pebblessä ole mitään vikaa, sensorimme vain ovat erilaiset.

Yhteinen taipaleemme Pebble Timen kanssa jatkuu.


< Blogin etusivulle