Tekn. kand. Rapeli


< Blogin etusivulle

Opiskelen informaatioverkostoja Aalto-yliopistossa. Valmistuin kesäkuussa tekniikan kandidaatiksi ja sain tutkintotodistuksenkin kouraan joulukuun alussa, joten ajattelin vähän reflektoida kolmen vuoden matkaa phuksista kandiksi. Opintojen lisäksi käsittelen myös opiskelija- ja työelämää.

Tekn. kand. Rapeli Atte Mäkisen kuvaamana

Tekn. kand. Rapeli. Kuva: Atte Mäkinen.

Opinnot

Informaatioverkostot on opinto-ohjelmana mielenkiintoinen. Siihen kuuluu tietotekniikkaa, tuotantotaloutta ja ihmistieteitä. Mielestäni kandiopinnot muodostivat hyvän kokonaisuuden ja tarjosivat paljon hyödyllisiä ja mielenkiintoisia näkökulmia.

Aalto-yliopisto on jaettu kuuteen korkeakouluun, joista informaatioverkostot kuuluu Perustieteiden korkeakouluun (SCI). Kaikki SCI:n kandiopiskelijat opiskelevat saman tutkinnon: teknistieteellinen kandidaattiohjelma. Vaikka tutkinnon nimi on sama, SCI:ssä opiskellaan hyvin erilaisia pääaineita, ja vaihtelua voi olla pääaineen sisälläkin paljon. Itse opiskelin paljon tietotekniikkaa, koska se on mielenkiintoista ja luultavasti hyödyllistä urallani. Monet infolaiset lukevat paljon tuotantotalouden kursseja, matematiikkaa tai jotain ihan muuta, vaikkapa muotoilua. Mielestäni informaatioverkostot antaa paljon valinnanvaraa, mutta onnistuu silti tarjoamaan sopivan yhtenäisen koulutuksen.

Kanditutkintoon kuuluu 180 opintopistettä ja tavoiteaika on kolme vuotta, jolloin opiskeltavaa tulee 60op vuodessa. Se on tiukka tahti, ja tavallaan olen iloinen siitä, että sain kandiopinnot tehtyä tavoiteajassa. Toisaalta olisin varmasti nauttinut opiskelusta enemmän, jos koko ajan ei olisi ollut kiire. Päätin syksyn 2020 jälkeen, että opinnoissa kiirehtiminen saa loppua tähän. Suoritin loput opintopisteet kevään ja alkukesän aikana mukavassa tahdissa. Aloitin maisteriopintoni saman pääaineen opiskelijana viime syksynä tavoitteenani suorittaa noin 40op vuodessa. Tällöin en valmistu kahden vuoden tavoiteajassa, mutta uskon saavani opinnoista enemmän irti.

Seuraavaksi avaan ajatuksiani opinnoista yleisesti sekä tarkemmin aihealueittain.

Matematiikka

En koskaan ajatellut, että juuri tarvitsisin matematiikkaa urallani. Tähän mennessä töissä on toki tullut pyöriteltyä laskentataulukoita ja jouduinpa kerran ratkaisemaan yksinkertaisen yhtälönkin. Vaikka en ikinä tarvitsisi yliopistotason matematiikkaa kurssien ulkopuolella, matematiikka itsessään on oleellinen osa tietotekniikkaa.

Ajattelin, ettei informaatioverkostot olisi mitenkään erityisen matikkavaltainen ala, vaikka tekniikan alalla matematiikalta ei voikaan välttyä. Olen aina ollut melko hyvä matematiikassa, mutta silti ensimmäinen matematiikan kurssi yliopistossa tuntui tosi vaikealta. En tietenkään ollut lukion jälkeen laskenut mitään, joten laskurutiini oli kateissa. Onneksi monet myöhemmistä matematiikankursseista olivat oikein mielenkiintoisia, vaikkakin vaikeita ja työläitä. Iso oivallus matematiikasta on ollut se, että vaikka en tarvitsisikaan kurssilla käytyjä asioita työelämässä sellaisenaan, matematiikan opiskelu parantaa loogista ajattelu- ja hahmotuskykyä. Olen myös huomannut, että vaikeita asioita oppiakseen täytyy pohjatietojen (lukion pitkä matematiikka) olla hyvin hallussa. Vaikka joskus tuntuu, ettei kursseilla ole oppinut juuri mitään, niin lukion matematiikka tuntuisi varmaan aika helpolta viiden yliopistokurssin jälkeen.

Matematiikan harjoitustehtävän ratkaisu

Ratkaisuni yhteen lukuisista matematiikan harjoitustehtävistä.

Harmikseni matematiikan kurssit tuntuivat yleensä lähinnä vievän aikaa muilta, kiinnostavammilta kursseilta, jolloin stressi ja määräajoista selviytyminen veivät oppimisen ilon. Toivon, että olisin osannut nauttia kursseista enemmän niitä käydessäni. Matematiikka voi olla puhtaudessaan hyvin kaunista.

Tietorakenteet ja algoritmit

Valitsin sivuaineekseni tietotekniikan. Infolla monet ohjelmointikurssit ovat pakollisia, joten minulla oli sivuaineessa vain yksi pakollinen kurssi: Tietorakenteet ja algoritmit (TRAK). Loput sain valita vapaasti listalta. Olin kuullut, että TRAK on vaikea kurssi, joten jännitin, miten kurssi sujuu. Se tuntui pakolliselta pahalta ennen mielenkiintoisempiin tietotekniikan kursseihin siirtymistä. Yllätyksekseni kyseessä olikin yksi mielenkiintoisimmista tutkintoni kursseista! Tietorakenteet ja algoritmit ovat niin keskeinen osa tietotekniikkaa, ettei niiltä voi välttyä missään päin maailmaa tietotekniikkaa opiskellessaan. Tietorakenteiden perusteet ja esimerkiksi tieto siitä, että on olemassa erilaisia järjestelyalgoritmeja, ovat tietotekniikan alalla jossain määrin pakollisia.

Värikkäitä lähdekoodirivejä

Pari koodiriviä erään harjoitustehtävän ratkaisustani.

Ennen TRAK-kurssia olisi ollut mainiota käydä pakollinen diskreetin matematiikan kurssi, mutta hyvin tämä näytti toimivan toisinkin päin. Tarpeellinen matematiikka selitettiin luennoilla sopivalla tasolla, ja sitten diskreetin matematiikan kurssilla osasin jo nimetä käytännön sovelluksia osalle aiheista. Tietorakenteiden ja algoritmien kurssilla oli upea tasapaino teorian ja käytännön ohjelmointitehtävien välillä. Opin oleellisimmat asiat ja osaan kerrata tarpeen mukaan yksityiskohtia.

Kuitenkin ehkä oleellisin hyöty kurssista oli tehokkuusajattelu. Osassa tehtävistä oli annettu valmiiksi naiivi ratkaisu johonkin ongelmaan, ja tehtävänä oli toteuttaa nopeampi algoritmi. Tämä sai minut miettimään tehokkuutta ja suorituskykyä kaikessa ohjelmoinnissani, vaikka se ei sillä hetkellä olisikaan erityisen tärkeää. Joskus tyydyn jokseenkin tehottomaan ratkaisuun, mutta valinta on silloin tietoinen ja tiedän myös, mitä voisin tehdä, jos tehokkuutta jossain vaiheessa tarvittaisiin lisää.

Muut kurssit

Matematiikan kurssit ja TRAK olivat varmasti tutkintoni teknisimpiä kursseja, mutta valtaosa käsitteli jotain muuta. Mielestäni lähes mikä tahansa voi olla kiinnostavaa, kunhan asiaan paneutuu kunnolla. Tämän ansiosta nautin useimmista kursseista, jotka olivat keskenään hyvinkin erilaisia kiitos laaja-alaisen koulutusohjelman. Liiketoiminta? Olen pyöritellyt laskentataulukoita LibreOfficessa tuntitolkulla, ja toisaalta olen myös kirjoittanut aiheeseen liittyviä ryhmätöitä, joissa luvut ovat toissijaisia. Käytettävyys? Tätä aihetta olen tutkinut useista näkökulmista, tietokoneen ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta (human–computer-interaction) käyttäjätutkimuksiin unohtamatta tietenkään ihmisen havaitsemisen psykologiaa ja biologiaa. Ohjelmistokehitys? Jep, kolmessa vuodessa on tullut koodattua paljon, mutta myös tutkittua aihetta akateemisemmin lukemisen ja kirjoittamisen kautta. Deutsch? Natürlich.

Paperille luonnosteltu käyttöliittymä

Web Software Development -kurssia varten piirtämäni käyttöliittymäluonnos.

Lisäksi haluaisin nostaa esiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämän kurssin nimeltä ”Observing Silence”. Kurssi oli hyvin erilainen kuin muut opintoni, mutta silti oikein hyödyllinen. Monialainen lähestymistapa hiljaisuuteen oli silmiä avaava kokemus. Hiljaisuutta on paljon muutakin kuin vain äänen puuttumista, esimerkiksi vaikenemista. Tarkastelimme ryhmätyössämme hiljaisuutta jopa sulkemalla kaiken ääni-informaation havaitsijalta valkoista kohinaa käyttämällä.

Kirjoitustaidot

Infoa kutsutaan joskus leikkisästi ”Suomen parhaaksi blogikouluksi”. Kursseihin kuuluu paljon kirjoittamista, joskus akateemisempaa, joskus vaikkapa blogikirjoitusten muodossa. Joskus kirjoitustyötä tuntuu olevan liiankin paljon, mutta varmaa on se, että kirjoitustaitoni ovat kehittyneet. Maisteriopinnoissa minusta tuntuu, ettei kirjoittaminen itsessään ole mikään ongelma, vaan opiskeltava aihe. Onneksi kirjoittaminen ei ole opiskelun pullonkaula. Olen hyötynyt kirjoitustaidoista myös työelämässä, sillä kirjoittaminen on kuulunut oleellisena osana työtehtäviini. Justinilla olen jopa kirjoittanut muutaman blogikirjoituksen.

Kandidaatintyö

Kun selailin syksyllä 2020 tarjolla olevia kandityöaiheita, tajusin, että realistisia vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon. Päädyin valitsemaan tiedon visualisointiin liittyvän aiheen, joka päätyi lopulta muotoon ”Visualisointivalinnat verkkomuotoisten tietorakenteiden havaitsemisessa”. Aihe yhdistää loistavasti tietotekniikkaa, matematiikkaa, käytettävyyttä, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja jopa havaitsemisen biologiaa. Aihe oli erittäin onnistunut, ja kandityössä tiivistyvät opintojeni kiinnostavimmat piirteet sekä se, mitä informaatioverkostojen koulutusohjelma omasta näkökulmastani on.

Kandidaatintyö painettuna

Painatin muutaman kopion kandityöstäni. Tämä kappale päätyi työpaikalleni.

Kandityöprosessi ei toki ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, mutta nautin siitä, että sain perehtyä ajan kanssa minua kiinnostavaan aiheeseen. Sinänsä työn tekeminen oli pitkälti samanlaista kuin minkä tahansa kurssityön tekeminen, mutta työ oli itsenäistä ja lopputulos tavallista pidempi. Sain myös itse valita, mihin keskittyä työssä, toki ohjaajan neuvojen perusteella. Harjoittelu kandityön seminaariesittelyä varten oli sangen palkitsevaa, koska huomasin, että tiedän aiheesta niin paljon, että voisin jatkaa siitä kertomista reilusti aikarajan yli. Lisäksi opin käyttämään LaTeX-ladontajärjestelmää ja kirjoittamaan vim-tekstieditorilla, joita käytän nykyään säännöllisesti.

Vapaaehtoisena Athenella

Informaatioverkostojen kilta Athene ry on infon opiskelijoiden ainejärjestö. Olen ollut aktiivisesti Athenen menossa mukana niin tapahtumiin osallistujana kuin myös vapaaehtoisena monissa eri rooleissa. Olen toki oppinut paljon, mutta ennen kaikkea tutustunut paremmin mahtaviin athenelaisiin.

Tässä on tiivis listaus vapaaehtoisrooleistani Athenella:

Oloscreen-infonäytön ongelmien selvittelyä

Oloscreen-infonäytön ongelmien selvittelyä kiltahuoneella. Palvelin on päällä, mutta ei vastaa odotetulla tavalla.

Minut palkittiin vuonna 2020 killan epiteetillä. CTO:na ja tietskarivelhona olemme pitäneet hauskaa jengin kanssa ja kehittäneet palveluita, joilla on merkitystä muille opiskelijoille. Olen oppinut paljon erilaisista teknologoista, kuten Dockerista, Javascriptistä, PHP:stä ja Linuxista. Matkan varrella on tullut luotua myös teknologia-aiheinen haaste kiltalaisten ratkaistavaksi.

Muut opiskelijajärjestöt

Teekkarispeksi

Tapahtumatekniikka on ollut lähellä sydäntäni ala-asteesta lähtien. Kuulin Teekkarispeksistä ensimmäistä kertaa yläasteella tai lukiossa eräältä koulun AV-tiimistä jo eläköityneeltä speksiläiseltä. Kävinkin katsomassa pari Teekkarispeksiä ennen ensimmäistä osallistumistani produktioon vuonna 2020. Olin äänitiimin jäsen ja tehtäväni oli ääniefektien ja taustojen toistaminen. En ole aiemmin osallistunut interaktiivisen opiskelijamusikaalin tekoon, ja oli mahtavaa tuntea teatterin taikaa pitkästä aikaa. Valitettavasti produktiotamme, Herrasmiesliigaa, ei koskaan esitetty yleisölle. Ensimmäiset koronarajoitukset alkoivat juuri ennen ensi-iltaa. Onneksi speksiproduktioita tulee uusia, ja olenkin jo osallistunut Fyysikkospeksin tekemiseen maisteriopintojeni aikana.

Audiopoli

Audiopoli on yhdistys HiFi-mielisille ihmisille. Meillä on pieni elokuvateatteri, Kinopoli, Otaniemessä. En ole ollut erityisen aktiivinen Audiopolissa, mutta osallistuin Amphion & Genelec -excursiolle syksyllä 2019. Matkustimme tilausbussilla Kuopioon ja Iisalmelle kuuntelemaan kalliita kaiuttimia, katsomaan miten niitä valmistetaan ja nauttimaan hifitunnelmasta. Järjestin myös jäsenille avoimen leffailtasarjan parin kaverini kanssa.

Työt opintojen aikana

Olen ollut töissä koko kandiopintojeni ajan: kokopäiväisesti kesäisin ja osa-aikaisesti opintojen aikana. Ensimmäisen vuoden olin töissä turvallisuusalalla, mutta onnekseni sain ensimmäisen alan työn heti phuksivuoden päätteeksi ABB:ltä. Toisena vuotenani työskentelin myös kurssiassistenttina Tietokannat-kurssilla. Vietettyäni vuoden ABB:llä aloitin kesätöissä Justin Group Oy:llä, joka on nykyinen työnantajani.

Työtehtävät ovat olleet vaihtelevia ja olen nähnyt, millaista on työskennellä isossa korporaatiossa ja pienessä, kasvavassa yrityksessä. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten hyvin yliopistossa opitut asiat sopivat työelämään. Justin antoi minun jopa kirjoittaa kandityötä työajalla. Vaikka töissä ja opinnoissa käsitellään välillä hyvin samankaltaisia asioita, töissä käyminen on yleensä virkistävää vaihtelua opiskelulle. Ja toki töissä käymisen vaikutus henkilökohtaiseen talouteen on iso etu. Töiden tekeminen voi mielestäni antaa näkökulmaa ja syvyyttä yliopistossa opittuihin asioihin.

Pakollinen Covid-19-reflektointi

Noin puolet kandiopinnoistani järjestettiin etänä pandemian vuoksi. En ole etätyöskentelyn suurin fani, mutta onhan siinä hyvätkin puolensa. Etäopetus on tuonut joustavuutta opintoihin: olen kuunnellut luentoa kävelyllä ja luentotallenteita 1,25-kertaisella nopeudella, eikä ole tarvinnut ryntäillä rakennuksesta toiseen luentojen välillä. Valtaosa kursseista on sopeutunut etämoodiin ihan hyvin tai jopa erinomaisesti. Jopa kielikurssit toimivat Zoomissa melko mukavasti, ja monet kursseista koostuvat normaalioloissakin luennoista ja itsenäisistä tehtävistä. Ryhmätyöskentelyssä olen soveltanut välillä hybridimallia: osa tapaamisista on kasvotusten, jos kaikki ovat terveitä ja koronatilanne pääkaupunkiseudulla on ihan ok, ja muuten Zoomissa. Olen oppinut hyödyntämään videotapaamisia ja tiedän, millaisiin tilanteisiin ne sopivat hyvin. Zoom-tapaamiset ovat myös saaneet minut arvostamaan tavallisia tapaamisia entistä enemmän.

Mitä seuraavaksi?

Arkielämäni ei muuttunut mitenkään valmistumisen jälkeen kesällä. Joulukuun alussa Aalto sai vihdoin tulostettua ja jaettua tutkintotodistukset. Valmistujaistilaisuudessa dekaani antoi todistuksen kouraan, onnitteli, ja sain kymmenen sekunnin edestä mainetta ja kunniaa (ja myöhemmin vielä kaksi sekuntia lisää erinomaisesti suoritetusta tutkinnosta). Maisteriopinnot ovat alkaneet ja työt jatkuvat, arki rullaa tuttuun tapaan. Olen edelleen aktiivinen opiskelijakuvioissa. Pienen kandiopintoreflektion jälkeen yritän nauttia maisteriopinnoista niin paljon kuin osaan. Tähän pyrin esimerkiksi sillä, etten ota liikaa kursseja päällekkäin, jolloin kursseihin voi keskittyä ja opiskelu pysyy mielekkäänä. Vaikka arki ei muuttunut, onhan tämä hieno virstanpylväs opintopolullani!


< Blogin etusivulle